Eeron kuulumisia joulukuulta

Vuosi 2017 alkaa olla lopuillaan, joten nyt on hyvä aika taas alkaa muistella viimeaikaisia tapahtumia. Joulukuu on kulunut todella nopeasti, koska ennen joulua joka päivä oli jotakin jouluun liittyvää toimintaa. Joulukuu oli kuitenkin myös hyvin raskas kuukausi, koska sairastelin pariinkin otteeseen. Onneksi kyseessä ei ollut mitään mukavaa, mutta aika tehokkaasti se vei mehut pois ja jouduinkin olemaan muutaman päivän pois koulusta.
Koulu on edelleen sujunut hyvin. Viimeisellä kouluviikolla meillä oli niin kutsutut midterm-kokeet, jotka periaatteessa vastaavat lukion koeviikkoa, sillä erotuksella, että kokeita on kaksi päivässä. Etukäteen ajatus kahdesta kokeesta tuntui jännittävältä, mutta loppujen lopuksi siinä ei ollutkaan mitään haasteellista. Emme vielä saaneet lukukauden lopullisia numeroita, mutta olen melko varma, että sain kaikista aineista parhaimman mahdollisen arvosanan (A).
Joulukuun aikana tapahtui koko ajan jotakin niin koulussa kuin koulun ulkopuolella. Joka paikassa oli erilaisia joulukeräyksiä ja joulujuhlia, joista muutamiin otinkin osaa. Esimerkiksi kouluni Interact-klubin kautta keräsimme ensin rahaa ja sitten järjestimme joulujuhlan lahjoineen paikkakunnan eläkeikäisille.
Pääsin joulukuun alussa elämäni ensimmäiseen NFL-peliin. Amerikkalainen jalkapallo on äärittäin mielenkiintoista seurattavaa, vaikkakin aivan kaikkia sääntöjä en vielä ymmärrä (enkä tule koskaan ymmärtämäänkään). NFL-peli oli tapahtuma, joka olisi mielenkiintoista seurattavaa, vaikkei varsinainen pelikään kiinnostaisi. Kotijoukkue Jacksonville Jaguars otti helpon voiton 30–10 vastustajastaan Indiapolis Coltsista. Jaguaareilla on peli kulkenut muutenkin poikkeuksellisen hyvin tänä vuonna ja he ovatkin divisioonansa piikkipaikalla. Kuluneen kauden aikana suurin kysymys NFL-peleissä on kuitenkin ollut pelaajien polvistuminen kansallislaulun ajaksi. Kyseinen kysymys jakaa voimakkaasti mielipiteitä, joidenkin mielestä se on hyvä paikka osoittaa mieltään, mutta toisten mielestä se on äärimmäisen epäkunnioittavaa veteraaneja kohtaan. Seuraamassani pelissä polvistumista ei enää tapahtunut ja se on kadonnut uutisistakin lähes täysin, en tosin tiedä miksi.
Joulukuun parhaat päiväni vietin Disneyworldissa. Disneyworldiin suuntasivat pidennetyksi viikonlopuksi kaikki vaihto-oppilaat koko Floridasta ja lisäksi joitakin vaihtareita saapui myös Georgiasta ja Etelä-Carolinasta (viereiset osavaltiot). Meillä oli varattu aikaa päivä per puisto, joten saimme tutustua puistoihin melko rauhassa. Tärkeää oli kuitenkin hyödyntää jonojen ohittamiset mahdollistavat pikapassit, joita kykeni asettamaan puhelinsovelluksella. Kaikkiin uusimpiin laitteisiin emme pikapasseja saaneet, joten välillä jouduimme myös jonottamaan, pisin jonotusaikamme oli lähemmäs kolme tuntia, vähän alkoi siinä jo hymy hyytymään, mutta olihan se lopulta jonottamisen arvoista.
Normaalin Disneyworld-tekemisen (mm. huvipuistolaitteet, hahmojen tapaamiset, paraatit ja showt) lisäksi meille oli järjestetty kierros muutaman laitteen takahuoneisiin, koska osallistuimme Disneyn järjestämään tiedeprojektiin. Lavasteiden takana oleminen oli samanaikaisesti sekä todella siistiä että hieman pettymystä aiheuttavaa. Oli mukava saada tietää tieteellisistä ilmiöistä laitteiden takana, mutta toisaalta se poisti osan Disney:hin kuuluvasta taiasta. Lavasteiden takana oli oma maailmansa ja nähtävyyksien alla on iso kasa tunneleita, joita pitkin tavaraa kyetään kuljettamaan huomaamattomasti puistojen sisällä.
Disneyn neljästä puistosta oma suosikkini on EPCOT (Experimental Prototype Community of Tomorrow eli kokeellinen malli tulevaisuuden yhteisöstä). Epcotissa pääosaa eivät näyttele huvipuistolaitteet, vaan pääpaino on eri maiden paviljongeilla, jotka sijaitsevat suuren tekojärven rannalla. Suomi ei puistoon valitettavasti ole päässyt. Aikoinaan puistoon suunniteltiin yhteispohjoismaalaista paviljonkia, mutta kustannussyiden seurauksena (Norja oli ainoa maksamaan suostuva) Norja sai oman paviljonkinsa. Norjan paviljongissa on muutamia asioita myös Suomesta (lähinnä karkkia), mutta hinnat ovat aivan poskettomia norjalaiseen tapaan.
Disneyn vierailun jälkeen keskityin kouluun hieman normaalia paremmin jäljellä olevat pari viikkoa, koska ajattelin siten saavani ajan kulumaan nopeammin. Ajatukseni oli ainakin oikeansuuntainen, koska en kaikkina päivinä ehtinyt/muistanut edes avata joulukalenterini luukkuja. Joulu koittikin todella nopeasti ja vietimme sitä kotona pienellä porukalla. Täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että kaipasin suomalaista jouluruokaa ja hieman myös joulusaunaa. Amerikkalainen joulu ei ollut mikään gourmet-elämys, liian monilla on täällä ajatus, että määrä korvaa laadun, sen pitäisi olla juuri toisin päin.
Joulun välipäivinä olen ottanut rennosti ja palautunut syksyn rasituksista. Meillä oli jalkapallossa ”pitkä” joulutauko, harjoitukset jatkuivat uudelleen jo tapaninpäivänä, koska joulu on täällä varsin yksipäiväiseksi tyngistynyt, mutta minä jatkoin joulun viettoa vielä tapaninpäivänkin. Välillä tekee ihan hyvää istua takkatulen ääressä ja katsella elokuvia. Täälläkin on jonkinnäköinen talvea muistuttava säätila alkanut vallita, koska joulun jälkeen päivälämpötila on laskenut noin kymmenen asteen pintaan. Vielä aatonaattona oli niin lämmintä, että vietin päiväni rannalla kavereiden kanssa.
Uudenvuoden lupauksia en ole ainakaan vielä tehnyt, mutta ei se minulla ole ollut tapanakaan. Miten Suomessa sujui joulun vietto ja ovatko suunnitelmat uudelle vuodelle jo selkeät?
Ystävällisin terveisin,
Eero